Sukumme tarina saa alkunsa miehestä, jonka alkuperä on pysynyt arvoituksena sukupolvien ajan​. Nyt olemme kuitenkin selvittäneet Johan Lagercrantzin (tai Lägercrantz, kuten nimi joissain virallisissa asiakirjoissa kirjoitetaan) alkuperää. Hän syntyi vuonna 1732 Uudellamaalla, mutta hänen tarkka kotikylänsä ja vanhempansa ovat edelleen vahvistamatta. Johanin elämä on täynnä käänteitä.

 

Oppipoika Johan Lägercrantz ilmestyy historiankirjoihin Turussa nuorena sorvarioppipoikana vuonna 1753. Turun kämnerioikeuden pöytäkirjoista voi lukea käsityöläispiirien arjesta ja valvonnasta.

​

Vuonna 1761 Johan ilmestyy Tammisaaressa, sen ajan suositussa käsityöläiskaupungissa, jossa hän työskentelee sorvari Matts Holmbergin verstaassa. Sittemmin Johania puhutellaan "sorvarimestari" Lägercrantzina.​ Löydämme hänet Pommerin sodan jälkeen myös tittelillä "rustmästare" eli varusmestari Lagercrantz.

​

Johanin rinnalle löytyy Johanna Johansdotter Collin (1742–1820). Johannan juuret on pystytty jäljittämään tarkasti Karjaalle, missä hän syntyy 8. joulukuuta 1742 Knasabackan kylässä. Hän on Johan Hindrichssonin ja Maria Fransdotterin tytär ja kasvaa suuressa sisarussarjassa. Johan ja Johanna avioituvat tiettävästi 1760-luvun alussa. Heidän ensimmäiset yhteiset vuotensa kuluvat Tammisaaressa, missä Johan työskentelee sorvarina. Siellä perheeseen syntyy neljä ensimmäistä lasta.Vihdissä perhe kasvaa vielä viidellä lapsella.

​

Vihdin vuodet kuluvat useissa eri kylissä ja taloissa, kuten Sukselan Sipilä-Rylmojassa ja Hultilan Wärässä. Perhe asettuu lopulta Pietilän taloon. Sorvarimestari ja varusmestari Johan Lagercrantz menehtyy Vihdin Pietilässä 19. maaliskuuta 1802 noin 70 vuoden ikäisenä.​ "Rustmästaren Johan Lägercrantz (död af ålderdoms bräcklighet, begrofs med ringning och skrudgång, nedsatt i Kyrkogården." Rustmästare eli rustmestari tai varusmestari oli aliupseerin arvo ja vahvisti, että sorvarista tuli myöhemmin sotilasuran myötä säätyläisarvon omaava henkilö ja hänet haudattiin kirkonkellojen soiton ja juhlakulkueen saattelemana. Johannan viimeiset vuodet ovat vähävaraisia. Hän asuu poikansa Adolphin luona, ja kuolee 17. helmikuuta 1820 kunnioitettavassa 77 vuoden iässä. Knasabackasta lähtenyt Johansdotter haudataan Vihdin kirkkomaan varattomille varattuun osaan.

​​

Vanhoissa suvun kirjeissä on Lagercrantzin sinetti, jonka väitetään olevan aatelinen. Mistä suvun sinetti on kotoisin? Vuosien saatossa on esitetty monia teorioita ja arvauksia. Tämä sivusto on osa tutkimusmatkaa, jota teemme ymmärtääksemme menneisyyttämme paremmin.